PÄÄKAUPUNKISEUDUN
LIIKENNEHANKKEITA
Autoväylähankkeita
Helsingin
seudulla liikennehankkeita toteuttavat neljä kaupunkia, Pääkaupunkiseudun
yhteistyövaltuuskunta (YTV), Liikenneministeriö, Tielaitos ja
Ratahallintokeskus. Valtio kannustaa erityisesti yleisten teiden
rakentamiseen maksamalla niiden kustannuksista suurimman osan.
Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 1998 mainitaankin, että
liikennejärjestelmäsuunnitelman 1994 hankeohjelmasta "tiehankkeet
ovat toteutuneet joukkoliikennehankkeita paremmin."
Juuri
valmistuneiden lisäksi seudulla on suunnitteilla ja rakenteilla
keskustatunnelin ohella monia entisten autoväylien "parannuksia",
uusiakin autoväyliä, pysäköintiluolia Helsingin keskustaan sekä
muita lisäautoilutiloja ja automarketteja.
Syksyllä
2000 valmistui Kehä 2 välillä Länsiväylä - Turuntie. Jatko-osan
yleisuunnittelu välille Turntie - Hämeenlinnanväylä on juuri tätä
kirjoitettaessa käynnistymässä.
Parhaillaan
rakennetaan Helsinki - Vantaa -lentoaseman kolmatta kiitotietä.
1990-luvun lopulla julkaistun Tielaitoksen tiedotteen mukaan seudulla
oli tielaitoksen toimesta suunnitteilla tai toteutettavana parannuksia
seuraavilla autovälillä: Kehä 1:llä Espoossa ja Helsingissä, Itäväylällä,
Turunväylällä, Hakamäentiellä (Pasilanväylällä), Hämeenlinnanväylällä,
Vihdintiellä, kantatie 51:llä välillä Kivenlahti - Kirkkonummi,
Tuusulanväylällä, Lahdenväylällä ja sen rinnakkaisteillä sekä
Kehä 3:lla. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä
oli suunnitteilla ja tekeillä järeitä tiejärjestelyjä tien siirtoineen
ja eritasoliittymineen.
Suurimpia
uusia autoväyläsuunnitelmia ovat Kehä 2:n jatko Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle,
Kehä 3:n jatkaminen Vuosaaren satamaan,. Hakamäentien parantaminen
ja jatkaminen Pasilanväyläksi sekä alueen nykyisen tiestön täydentäminen
Kehä neloseksi. Lisäksi Uudenmaan tiepiiri suunnittelee Porintien
nelikaistaistamista Turunväylän liittymästä Karkkilaan saakka.
Osa
tienparannushankkeistakin on hyvin järeitä. Viime vuosina on saatu
toteutettua Länsiväylän viimeisimmät levennykset. Kehä kolmosta
on levennetty lähes koko 1990-luvun ajan. Maan ystävien liikenneaktivisti
Sampo Castrenin mukaan 1990-luvun lopun suunnitelmissa Kehä kolmonen
levennetään kuusikaistaiseksi välillä Vantaankoski - Tikkurila.
Tuolle välille rakennettaisiin 10 eritasoliittymää ja monta kilometriä
rinnakkaisteitä. Kustannukset olisivat 810 miljoonaa markkaa.
Seudun
kaupungeilla on myös jatkuvasti suunnitteilla ja toteutettavina
lukuisia autoväylien parannushankkeita ja uusiakin väylähankkeita,
esimerkiksi vuonna 2000 valmistui Vuosaaren sillalle johtavan
Meripellontien levennys ja Kulosaaren sillalle johtavan Teollisuuskadun
levennystä suunnitellaan.
Muita
liikennehankkeita
Vuosaaren
satama liikenneyhteyksineen kuuluu seudun suurimpiin vireillä
oleviin liikennehankkeisiin. Satamaa suunnitellaan Natura-alueen
viereen ja sen liikenneyhteyksiä vedettäväksi Natura-alueen läpi.
Hankkeen valmistelu ja vastustus on ollut hyvin sinnikästä ja
monivaiheista. HS:n 12.1.2001 mukaan ympäristöministeriö on pyytänyt
lausunnon liikenneministeriöltä tarkoituksenaan viedä asia uudelleen
hallituksen käsittelyyn. Valtioneuvoston vuoden 1999 lopun päätöksen
mukaan satamahankkeesta liikenneyhteyksineen ei ole haittaa luonnonsuojelualueelle.
Korkein hallinto-oikeus puolestaan päätti joulukuussa 2000, ettei
hallitus ollut oikea elin tekemään ekologista haitta-arviota.
Tämä päätös ja ympäristöministeriön edellä mainittu lausuntopyyntö
viivästyttävät pitkälle edennyttä päätöksentekoa asiassa.
Sörnäisten
autokisat olivat 1990-luvulla kohutuimpia ja kiistellyimpiä liikennehankkeita
seudulla. Kisojen haittavaikutukset autoilua edistävinä yhtiöiden
markkinointitapahtumina ovat ensisijaisesti välillisiä. Sörnäisissä
ajettiin autokisat vuosina 1995-1997. Kisojen pääjärjestäjä Robert
Lappalainen ei ole sen jälkeen löytänyt sopivaa autoluokkaa kisojen
vetonaulaksi. HS:n 6.12.2000 mukaan seuraavat kilpailut ajettaisiin
todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2002. Kisoja järjestävän yhtiön
ja kaupungin välisen sopimuksen mukaan kisat voidaan järjestää
vielä vuonna 2004.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma
YTV:n
hallituksen 19.2.1999 hyväksymässä seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa
mainitaan kaudella 1999-2004 aloitettavina hankkeina kiireeellisyysjärjestyksessä:
Vuosaaren satamarata, Kehä 3:n jatke mahdolliseen Vuosaaren satamaan.
Westend - Itäkeskus -bussilinja eli ns. bussijokeri, metro Ruoholahti
- Matinkylä, Marjarata, kaupunkirata Tikkurila - Kerava (kohtausraidejärjestelyt),
Hakamäentien parantaminen, Kehä 1 välillä Turunväylä - Vallikallio,
Kehä 3:n parantaminen välillä Vantaakoski - Tikkurila, Kehä 2:n
suunnittelu välillä Turuntie - Hämeenlinnanväylä. Keskustatunneli
mainitaan em. suunnitelman kartassa vuosina 1999-2004 aloitettavana
hankkeena. Sitä ei kuitenkaan mainita em. suunnitelman kahdessa
luettelossa, jossa mainitaan vuosina 1999-2004 aloitettavat hankkeet.
Edellä
mainitun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan joukkoliikenteen
osuus koko Helsingin seudun moottoriajoneuvoliikenteen matkoista
on laskenut vuosina 1966-1995 66 prosentista 39 prosenttiin. Saman
suunnitelman mukaan autoliikennettä lisättäisiin koko seudulla
ajokilometreinä mitattuna vuosina 1995-2020 57 prosentilla. Autoilun
kasvuennuste pohjautuu väestöennusteeseen, jonka mukaan seudulla
asuisi vuonna 2020 n.1,1 - 1,2 miljoonaa ihmistä.
EU
näyttää tietä
Ensisijaisesti
autoilua lisäävät Helsingin seudun liikennehankkeet ovat tietenkin
vain mitättömän pieni osuus EU:n vastaavista hankkeista. EU:n
ministereiden laatimassa ohjelmassa European Environment Agency
and European Energy Rewiev ennustetaan vuosina 1985-2010 EU:n
henkilöliikenteen 1,7-kertaistuvan, tavaraliikenteen miltei kaksinkertaistuvan
ja liikenteen energiankulutuksen 1,75-kertaistuvan (HS 5.12.1999).